top of page
Etsi
  • Writer's pictureAnna Koskela

Vastaavan toimittajan tervehdys / Liitos 3/21

Päivitetty: 4. tammik. 2022

Suomi on 1157km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 542km leveä. Helsingin Sanomien artikkelissa keväältä 2002 kerrotaan, että Suomen keskipiste sijaitsee Kärsämäellä. Aiemmin keskipiste oli sijainnut 24,5km pohjoisempana, Piippolan kunnan Leskelän kylässä. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen Piippola on ollut osa Siikalatvan kuntaa. Keskipisteen määrittämisen pohjalla ovat Suomen aluevesirajat, joihin tuli muutos vuonna 1995.


Suomen pääkaupunki Helsinki sijaitsee huomattavan kaukana maantieteellisestä keskipisteestä. Helsinki on muutenkin syrjässä Suomesta. Sieltä on Minskiin lyhyempi matka kuin Rovaniemelle. Etelässä melko suorassa linjassa Krakovaankin on linnuntietä vain 1168km. Suomalaisista suuremmista kaupungeista lähimpänä maantieteellistä keskipistettä sijaitsevat Kajaani ja Oulu. Suurin osa suomalaista kulttuurielämää kuitenkin pyörii tämän eteläisen muuttotappiokunnan liepeillä.


Helsingin keskustakin sijaitsee omituisesti Helsingin eteläisimmässä kärjessä vaikka karttaa katsomalla voi helposti nähdä, että Ilmala on paljon keskemmällä. Toki, on otettava huomioon historialliset syyt ja sen semmoiset. Ikkunoissakin paras suunta Suomessa on etelään, koska pimeys. Kun etelähelsinkiläinen suuntaa katseensa kohti Taulukaria kääntää hän tahattomasti selkänsä Suomi-neidolle.


Mutta leikki sikseen. Mikäli Suomi on helsinkikeskeinen niin Helsinki puolestaan käpertyy eteläisen kantakaupungin ympärille. Julkisen poikittaisliikenteen kanssa on vähän niin ja näin, kaupunkipyöräjärjestelmäkin on vasta hiljattain laajentunut koskemaan lähes koko kaupunkia. Yleiset maksuttomat vessat sijoittuvat turistikartan kattamalle alueelle. Helsingin taidemuseon julkisen taiteen kokoelma alkaa harveta heti, kun liikutaan kauemmaksi ymmärretystä ”keskustasta”. Voisiko tätä vinoumaa suoristaa? Voisimmeko nähdä Suomen jonain muunakin kuin reittinä Pohjois-Norjaan erärjormailemaan?


Omat silmäni avautuivat viitisentoista vuotta sitten. Keskustelin tukevasti keski-ikäisen esimieheni kanssa Madridissa matkailusta. Hän ei ollut kertaakaan elämässään poistunut Espanjasta. Kysyessäni häneltä syytä, lievästi pöyristynyt vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Miksi ihmeessä minä haluaisin matkustaa ulkomaille, kun Espanjassa on niin paljon nähtävää?” En ole vieläkään käynyt Raumalla tai Vaasassa.


Syrjäseuduista puhuminen luo mielikuvaa jostakin ankeasta, ehkä vähempiarvoisesta. Syrjäseutuja ei kuitenkaan ole olemassa. On vain paikkoja jotka ovat kaukana sieltä missä sinä olet nyt.

20 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Vastaavan toimittajan tervehdys / Liitos 4/21

Välillä minulta kysytään, miksi lehdessä on niin paljon negatiivista, että eikö voisi olla positiivista? Näen tässä harhan poikasen. Todellisuuden toteaminen itsessään ei ole positiivista eikä negatii

Vastaavan toimittajan tervehdys / Liitos 2/21

Turvemeemien tukkiessa laajakaistan voisi kuvitella, että turve on taiteen arkkivihollinen. Uskallan kuitenkin väittää, että turvegate on vain vedestä pilkistävä jäävuoren huippu. Yhtiökokouskausi oli

Vastaavan toimittajan tervehdys / Liitos 1/21

Kuuntelin joulukuussa 2020 radio-ohjelmaa, joka käsitteli Pariisin kommuunia (la Commune de Paris) 1871. Lyhykäisyydessään, Pariisin kommuuni oli vallankumoushallitus, joka parin kuukauden olemassaolo

bottom of page