Kuuntelin joulukuussa 2020 radio-ohjelmaa, joka käsitteli Pariisin kommuunia (la Commune de Paris) 1871. Lyhykäisyydessään, Pariisin kommuuni oli vallankumoushallitus, joka parin kuukauden olemassaolonsa aikana toimeenpani useita poliittisia uudistuksia. Säädettiin mm. minimipalkasta kaikille työläisille, lehdistönvapaudesta ja siviilivihkimisen mahdollisuudesta. 71 päivää perustamisensa jälkeen kommuuni kaatui Versaillesiin paenneen hallituksen joukkojen hyökätessä Pariisiin. 20 000 kommuunin kannattajaa tapettiin, 10 000 vangittiin ja 5000 lähetettiin pakkotyöhön. Keisarikunta kuitenkin kaatui ja perustettiin Ranskan kolmas tasavalta.
Tarkistin sanakirjasta, että kääntyyhän ranskankielen sana ”commune” varmasti suomen ”kunnaksi”. Kääntyyhän se. Kielitoimiston sanakirja kertoo, että nykykielen hallinnollinen kunta vakiintui nykyiseen käyttöönsä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kutkuttaisi vetää suora viiva Pariisin kommuunin ja kunnan välille. Kielitoimiston sanakirja ei kuitenkaan rohkaise tähän. Kunnantalojen kokoushuoneissa pölyttyvät vaakunaviirit eivät harmillisesti olekaan vallankumouksen suoria perillisiä.
Kunta rakenteena on kuitenkin radikaali. Perustuslain 121 §:n mukaan, kunnan hallinto perustuu kunnan jäsenten, eli asukkaiden, itsehallintoon. Kuntalaiset valitsevat vertaistensa joukosta kunnan ylintä valtaa käyttävän toimielimen, valtuuston. Tämä vertaisjoukko päättää mm. kunnan talousarviosta. Arjessa tämä näkyy ainakin kasvatuksen, koulutuksen, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen resursseinasekä mahdollisina maksuina. Valtioneuvoston vuonna 2013 teettämän selvityksen mukaan kunnilla oli tuolloin yli 500 lakisääteistä tehtävää.
Suomen suurin kunta on Helsinki (653 835 asukasta) ja pienin Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga (88 asukasta). Helsingin valtuustossa on 85 jäsentä, 1 per 7692 asukasta, Sottungassa 9, 1 per 10 asukasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että eduskunta koostuu 200:sta kansanedustajasta, 1 per 27590 kansalaista.Vaikka kunnanvaltuustoissa käytetään sananmukaisesti valtaa hyvin laajasti, kuntavaaleissa äänestetään kaikkein laiskimmin. Vuonna 2017 äänioikeutetuista 26,6% käytti oikeuttaan, presidentinvaaleissa 2018 70%. Presidentti ei kuitenkaan päätä yksinään yhtään mistään. Toki, vallankumouksen viimeinenkin glamour karisee pois lautakuntien päätösasiakirjoja selatessa.
Mutta sepä siinä juuri on, valtaa käytetään siellä missä on pitkäpiimäistä ja haisee pölyltä.
Teksti on julkaistu Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n jäsenlehden Liitoksen numerossa 1/21
Comments