Hyppy opiskelijuudesta ammattilaisuuteen määrittyy vain vähän, jos lainkaan sisältöjen tekemisen kautta. Tanssin ja sirkuksen opiskelijat ovat erittäin valikoitunut ja motivoitunut joukko. Monella on jo perustutkintoa aloittaessa yli 10 vuotta kokemusta harjoittelusta ja esiintymisestä.
Todennäköisesti tässä vaiheessa on myös jo tehty omia sisältöjä, numeroiden tai koreografioiden muodossa. Jokaiselle on myös muodostunut kuva siitä miten ja mitä opetetaan, eikä ole lainkaan poikkeuksellista, että ammattiin hakeutuvilla on jo valmiiksi opetuskokemusta. Sama pätee muusikoihin ja urheilijoihin mutta yhdelläkään kauppatieteiden maisterilla ei ole valmistuessaan vastaavaa määrää osaamista.
Opintojensa aikana Aallossa samaiset maisterit ovat kuitenkin solmineet yhteyksiä tulevaan työkenttäänsä, koska työnantajat käyvät paikan päällä esittelemässä itseään, ilmaisemassa, että teidät me tahdomme kunhan valmistutte. Tanssin ja sirkuksen puolella ei ole ihan näin. Ja taas päästään rahaan, mutta ei mennä sinne nyt.
Mitä opintoihin kuuluvassa harjoittelussa harjoitellaan ja ketä varten? Kuka hyötyy ammattiin toisella tai korkea-asteella opiskelevan tanssijan työpanoksesta esityksessä, jossa ei työskentele yhtäkään ammattilaista? Onko opintoihin liittyviä harjoitteluja tarkoituksenmukaista tehdä kaupunginteattereissa, kun ammattilaisuus on vapaalla kentällä omien työtilaisuuksien luomista? Toki, työkokemusta on saatava ja kontakteja luotava. Eivätkä kaikki harjoittelupaikat ole samanlaisia. Eivät hyvässä, eivät pahassa.
Todellinen kuilu sijaitsee valmistujan ja ammatista saatavan toimeentulon välillä. Uskallan väittää, että työelämätaitojen lisäksi opintojen olisi syytä sisältää työttömyystaitoja. Kolme opintopistettä byrokratian kanssa toimimisen harjoittelua. Keskeisinä osaamistavoitteina ymmärtää mitä TE-viranomaisille voi sanoa turvallisesti ja mitä ei (koska karenssi), mitä ehtoja pitää täyttää saadakseen minimietuuksia ja millaisiin odotusaikoihin on syytä varautua. Kurssilla voitaisiin tehdä myös käytännön laskuharjoituksia siitä miten pienet tulot on syytä pyrkiä rytmittämään jotta ei tipahda kannustinloukkuun.
Tänäkin keväänä kentälle valmistuu monitaitoisia tekijöitä. Me haluamme, että he voivat toimia ammatissa. Emmekö haluakin? Emmehän vain suojele omaa, vain vähän tyhjää parempaa asemaamme pyrkimällä pitämään heidät ulkona? Emmehän?
Teksti on julkaistu Liitos-lehden numerossa 1/20
Lehteä julkaisee Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST
Comments